maanantai 28. syyskuuta 2015

Mitä meille kuuluu?



Ensinnäkin, Kikillä ja Aliisalla oli hiljattain syntymäpäivät - Kiki täytti 1 vuotta ja Aliisa täytti 2 vuotta!


Kikillä alkoi myös kiimailu noin kuukausi takaperin. Kikillähän on siis tarkoitus teettää pennut - ilmeisesti sulho on jo valittu ja aikataulutkin varmaan pikkuhiljaa kasassa!


Muuten meillä onkin mennyt sitten vähän vinksin vonksin. Surkeiden sattumusten sarjan ensimmäinen osa alkoi kesäkuussa, kun Martta ja Helmi majoittuivat meille. Erehdyin tuolloin ostamaan Royal Caninin märkäruokaa muutamia pusseja, kun Martta tykkää niin kovasti paloista kastikkeessa. Noh, Aliisapas saikin sitten Royalista allergisen reaktion ja Aliisalta lähti karvat toisesta korvasta ja otsaan ilmestyi avohaava, joka ei ottanut parantuakseen - nice. Lopetettiin Royal ja haava parani tosi nopeasti eikä ongelmia Royalin tiimoilta enää ollut (koska en enää käytä Royalia :D). Korvakarvat eivät kylläkään kasvaneet takaisin kuin vasta nyt hiljattain.


Aliisalla on nyt muutenkin saanut reaktion mm. Bozitan ja Schesirin kana-omena märkäruoasta. Molemmilla kerroilla karvat ovat tippuneet toisesta poskesta. Ollaan sitten yritetty siirtyä vähän enemmän raakaruokaan, josko silloin saataisiin pidettyä reaktiot paremmin kurissa.





Huomasin yhtenä päivänä noin kuukausi takaperin, että kaikille kissoille oli ilmestynyt outoja karva-/ihomuutoksia; Ninnillä oli ohimolla pyöreähkö ihottuma, Aliisalla edelleen karvaton korva ja punoittavia kohtia vatsassa sekä Kikillä hyvin minimaalinen punoittava laikku ohimolla. Mieleeni juolahti heti yksi asia: sieni. Minulla, the himosiivoojalla, tämä sienipelko on jotain aivan järkyttävää. Mulle iski aivan hervoton paniikki ja ahdistus - rupesin kaivamaan tietoa sienestä kaikkialta ja soitin varmaan kaikille tuntemilleni kissaihmisille josko saisin käsiini kokemuksia tai muuta tiedonmurusta. Varasin heti ajan Univettiin iholääkärille, jotta saisin jonkinlaista kuvaa mikä kissoilla oikein on.


Pääsin sitten kolmen päivän sisään eläinlääkärille ja hän ei uskonut kyseessä olevan sieni. Otettiin kuitenkin sieninäytteet ja laitettiin se 6 viikon odottelun pyörä pyörimään. Eläinlääkäri sanoi, että mitä kauemmin sieniviljelyn tuloksessa kestää tulla, sitä varmemmin tulos on negatiivinen. Koska kissat ovat olleet nyt aika paljon parvekkeella, eläinlääkäri uskoi ihomuutosten syyn olevan ennemminkin esimerkiksi hyttysen purema tai jokin vastaava, ja uskoi oireiden katoavan itsestään.


Tämän jälkeen päätin testata lääkärin esittämää hypoteesia hyönteisten puremista. En päästänyt kissoja parvekkeelle enää lainkaan ja kaikki oireet katosivat alle viikossa. Päästin sitten kissat taas muutamaksi päiväksi oleilemaan parvekkeelle ja kappas, Aliisalle oli tullut taas samanlaista ihomuutosta vatsaan kuin aikaisemmin. Nyt tunsin selvästi, että vatsassa oli punaisia näppyjä, jotka olivat ilmeisesti mäkäräisen puremia. Aikaisemmin huomasin punaisuuden varmaankin vasta siinä vaiheessa, kun näppylät olivat jo laskeneet ja alue lähtenyt paranemaan. Nämä puremat ovat nyt jo kadonneet Aliisan vatsasta.

Sieniviljelyä on nyt tehty 4 viikkoa, eikä tuloksia ole toistaiseksi kuulunut.


Noniin, sitten päästään sarjan seuraavaan osaan! Kikillä alkoi tosiaan kiima samoihin aikoihin kun sienipelko ilmaantui ja kävimme eläinlääkärissä. Kiki ei ole aikaisemmin oksennellut lainkaan, mutta muutamia päiviä lääkärikäynnin ja ensimmäisen kiiman jälkeen Kiki alkoi oksentelemaan. Aluksi liitin oksentelun kiiman aiheuttamaan vähentyneeseen ruokahaluun ja tyhjään vatsaan (jota kontrolloin antamalla säännöllisesti maistuvaa märkäruokaa/raakaruokaa), mutta sitten Kiki alkoi oksentelemaan pelkkää mahanestettä kerran päivässä ruoan vaikutuksesta riippumatta - what. Samoin Aliisalla ja Ninnillä menivät vatsat sekaisin - what. Aliisan ja Ninnin vatsat sain kuntoon Attapectiinillä, mutta Kikin oksentelu meni mysteeriksi. Kikin kakka on kuitenkin tosi hyvän näköistä, eli oksennuksen aiheuttaja oli luultavimmin mahalaukku-ruokatorvi -akselilla.


Kikille aloitettiin nyt Antepsin mahansuojalääke. Eläinlääkäri epäili Kikin oksentelun johtuvan nyt jostakin ärsytystilasta ruokatorvessa tai vatsalaukussa. Lueskelin jostain, että stressi tai vatsan tyhjyys voisivat aiheuttaa mahahappojen tuotannon lisääntymistä, mikä voi ärsyttää vatsaa ja ruokatorvea. Stressin ehkäisemiseksi ja ruokahalun lisäämiseksi aloitettiin Kikille myös e-pillerit nyt hetkeksi ennen astutusta. Kikin kiimailu on kuitenkin aika raskasta, viimeisin kiima kesti seitsemän päivää ja taukoa oli vain neljä päivää. Olen tietoinen e-pillereiden tuomista riskeistä, mutta Kikin oksentelu, tehokas kiimailu ja ruokahaluttomuus eivät tosiaan ole kovin ruusuisia vaihtoehtoja. Mielestäni kaikista optimaalisin vaihtoehto olisi, että pennut tehtäisiin mahdollisimman nopeasti kiimailun alettua - silloin voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää e-pillerit sekä saadaan pienennettyä kaikkia lisääntymiselimiin liityviä riskejä (märkäkohtu, nisäkasvaimet, tulehdukset, kystat...). Itse olin alunperin e-pillereitä vastaan, mutta nyt oli pakko taipua.


Olen antanut Kikille Antepsinia nyt lauantaista saakka 1/4 tablettia kaksi kertaa päivässä - Kiki ei ole enää oksentanut! Jatkan kuuria ainakin keskiviikolle saakka ja katson, oksentaako Kiki kuurin jälkeen.

Yksi, mitä mietin Kikin mahan/ruokatorven ärsyttäjäksi on myös sienihysteriassa käyttämäni Erisan Oxy+ -desinfiointiaine - kyllä, sienipelko hairahdutti minut. :( Olin yhteydessä Kiiltoon ennen tämän desinfiointiaineen käyttöönottoa, ja kerroin heille tilanteestani. Kiillolta sanottiin, että uskallan käyttää tuotetta. Desinfioin asuntoni kaksi kertaa tällä tuotteella ja voi hyvin olla, että kissat ovat saaneet sitä elimistöönsä ja se on aiheuttanut ärsytystä (myös ripuloivat Aliisa ja Ninni). Nyt meillä ei kyllä desinfioida ellei ole aivan pakko.



Että tämmöstä meillä!

lauantai 12. syyskuuta 2015

Herkkuja ja ruokia

Olen nyt ostellut kissoille vähän testiin juttuja. Vähän hurahdellut kokeilemaan kaikkea jännää. Aloitetaan Orijenin kylmäkuivatuista herkuista.


Ostin meille siis testiin Orijenin kylmäkuivattuja herkkuja kolmea eri laatua: Original, Tundra ja Ranch Raised Lamb. Mulla oli jo ennestään pussillinen Alberta Wild Boar -laatua, jonka eläintarvikeliikettä pitävä kaverini laittoi äitini matkaan mukaan kun hän käväisi luonani parisen viikkoa sitten. Valitettavasti en muistanut ottaa tästä laadusta kuvaa.

Herkkujen koostumus kuuluu seuraavasti:

Original (157,14 €/kg)
- Tuore kananmaksa 24 %, tuore kalkkunanmaksa 24 %, tuore luuton kana 24 %, tuore luuton kalkkuna 24 %, tuore ruodoton kampela 4 %. 
- Raakavalkuainen 45 %, rasva 35 %, hehkutusjäännös 7 %, raakakuitu 1 %.

Tundra (182,86 €/kg)
- Tuore luuton peura 40 %, tuore hirvenmaksa 30 %, tuore luuton hirvi 15 %, tuore luuton viiriäinen 10 %, tuore kirjolohi 5 %.
- Raakavalkuainen 45 %, rasva 35 %, hehkutusjäännös 9 %, raakakuitu 1 %.

Ranch Raised Lamb (174,29 €/kg)
- Luuton lammas 45 %, lampaanmaksa 45 %, lampaan mahalaukku 10 %.
- Raakavalkuainen 45 %, rasva 35 %, hehkutusjäännös 7,5 %, raakakuitu 1 %.

Alberta Wild Boar (182,86 €/kg)
- Tuore villisianmaksa 50 %, tuore luuton villisika 50 %.
- Raakavalkuainen 45 %, rasva 35 %, hehkutusjäännös 9 %, raakakuitu 1 %.

Kaiken kaikkiaan mun mielestä näiden herkkujen sisältö kuulostaa hyvältä. Ja tykkään että herkuista löytyy myös maksaa, niin saavat kisut myös lisänä hippusen luonnollista A-vitamiinia. Nämä herkut on kyllä tehneet kauppansa hyvin Kikin ja Ninnin kanssa, mutta Aliisa jostain syystä nyrpistää nenäänsä näille herkuille. Ainoa mitä Aliisa söi muutaman herkun verran on tuo Original. Veikkaisin että Aliisa ei perusta juuri tuosta mainitsemastani maksasta (oli se sitten minkä eläimen maksaa tahansa), sillä olen aikaisemmin ostanut Thriven kylmäkuivattuja kananmaksa herkkuja, eikä Aliisa syönyt niitäkään. Raakanakaan Aliisa ei ole koskaan suostunut syömään maksaa. Pussien hinnat näkyvätkin noissa itse kuvissa!


Toinen juttu, mitä otin nyt kunnolla kokeiluun on Princess-merkkinen märkäruoka. Ostin tätä joskus jouluna yhden purkin, mutta silloin en oikein kiinnittänyt huomiota tähän ruokaan. Olen nyt yrittänyt selvitellä tämän ruoan lihan alkuperämaita, mutta toistaiseksi en ole onnistunut löytämään Petnutritionin sivuilta muuta tietoa kuin "Made in Germany". Petnutritionin Princess-ruoat, jotka koostuvat suikalelihasta, ovat yllättäen jälleen thaimaalaista alkuperää - kuten suurin osa muistakin markkinoilla pyörivistä purkitetuista ja pussitetuista suikalelihoista (Applaws, Canagan, Thrive, FelinePorta 21, Schesir...). Epäilisin, ettei tämän Princess Nature's Powerin liha ole thaimaalaista alkuperää, sillä Thaimaa on näköjään erikoistunut teurastamaan ja tuottamaan juurikin suikalelihaan. Lähetin Petnutritionille kyselyä lihan alkuperämaista, mutta toistaiseksi en ole vielä saanut vastausta.

Ruokien koostumus kuuluu seuraavasti:

Kana ja mustikka (12,25 €/kg)
Tuore kana 65,8 %, liemi 29 %, mustikka 2 %, sinimailanen 1 %, lipstikka 1 %, aloe vera 1 %, oliiviöljy 0,1 %, biotiini 250 mg, psyllium 0,1 %.
Proteiini 11,2 %, rasva 6,3 %, hehkutusjäännös 2,3 %, kuitu 0,4 %, kosteus 79 %.

Hanhi ja lammas (12,25 €/kg)
Hanhi 35 %, lammas 34,5 %, liemi 29,2 %, spirulina 0,1 %, rosmariini 0,1 %, sikuri 0,15 %, tauriini 0,15 %, biotiini 250 mg, pellavansiemenöljy 0,1 %.
Proteiini 11,2 %, rasva 6,0 %, hehkutusjäännös 2,0 %, kuitu 0,4 %, kosteus 79 %.

Ankka ja kaniini (12,25 €/kg)
Ankka 34,5 %, kaniini 34 %, liemi 29,2 %, tumma riisi 1 %, karpalo 1 %, tauriini 0,1 %, biotiini 250 mg, fenkoli 0,1 %, eucalyptusjauhe 0,1 %.
Proteiini 10,9 %, rasva 6,8 %, hehkutusjäännös 2,3 %, kuitu 0,4 %, kosteus 79 %.


Käytännössä ruoka on siis tällaista hyvin jauhettua kamaa. Olen nyt antanut kissoille kaikkia laatuja ja näyttivät maistuvan oikein hyvin! Lautaset olivat putipuhtaat ruokailun jälkeen. Yhdessä purkissa on tavaraa 200 g ja purkin hinta on Haukkiksessa 2,45 €. Kilohinnaksi tuotteelle tulee siis 12,25 €, mikä ei ole tosiaan kalleimmasta päästä, vaikka tavara on ihan semihyvää.


Kolmas testiin yltänyt uutuus meidän taloudessa on ruotsalaisen Bozitan märkäruoka. Bozitaa on myyty Mustissa ja Mirrissä jo hyvän aikaa, mutta en ole halunnut ottaa tuotetta testiin märkäruokien sisältämän possun ja naudan takia. Mielestäni isot teuraseläimet eivät sinällään kuulu kissojen luontaiseen ruokavalioon, joten en ole sitä halunnut kissoilleni syöttää. Nyt kuitenkin päätin testata tuotetta, kun kaverini sitä niin kehui. Ja onhan se totta, että etenkin possu on yleensä kissojen mielestä todella herkullista - jospa ottaisin tämän laadun satunnaiseen käyttöön.

Näiden kolmen makuvaihtoehdon koostumus on seuraava:

Ankka (5,92 €/kg)
- Kananpoika, ankka (paloissa 7,2 %), porsas, nauta, kalsiumkarbonaatti, hiiva.
- Proteiini 8,5 %, rasva 4,5 %, kasvikuitu 0,5 %, tuhka 2,3 %, kosteus 83 %.

Kana ja kalkkuna (5,92 €/kg)
- Kananpoika (paloissa 85 %), kalkkuna (paloissa 7,2 %), porsas, kalsiumkarbonaatti, hiiva.
- Proteiini 8,5 %, rasva 4,5 %, raakakuitu 0,5 %, tuhka 2,3 %, kosteus 83 %.

Lammas (5,92 €/kg)
- Kananpoika, lammas (paloissa 7,2 %), nauta, porsas, kalsiumkarbonaatti, hiiva.
- Proteiini 8,5 %, rasva 4,5 %, kasvikuitu 0,5 %, tuhka 2,3 %, kosteus 83 %.


Tavara on siis tämännäköistä. Tässä on avattuna kana ja kalkkuna versio, joka on kastikkeessa. Ankka ja lammas versiot ovat sitten taas geelissä. Bozitan teurasliha on Bozitan nettisivujen mukaan ruotsalaista alkuperää - iso peukku sille! Mielestäni myös Bozita on ihan oukkidoukki teollinen märkäruoka, vaikkakin lihasuikaleruoissa on monestikin protskupitoisuus suurempi. Tykkään kuitenkin tosi paljon, että teurasliha on naapurimaasta! Hauskaa Bozitan ruokien incissä on se, että ne alkavat aina kananpojalla - periaatteessa etiketti "ankka" ja "lammas" voi olla hieman harhaanjohtava, kun tuotteessa on kuitenkin eniten sitä kananpoikaa. Itse kuitenkin tiesin tämän seikan ostaessani tuotetta.


Bozita oli meidän kohdalla kuitenkin hutilyönti, sillä Aliisa ei ilmeisesti siedä nautaa tai possua. Kun olin antanut jo jonkin aikaa Bozitaa kissoille, Aliisalta lähti poskesta karvat, kuten yläpuolisesta kuvasta näkyy. Lopetin Bozitan antamisen ja kalju laikku lähti karvottumaan uudestaan. Aliisan kanssa on ollut muutenkin vähän hankalaa ruokinnan suhteen, sillä Aliisa on selvästi herkkä kissa. Tein tämän postauksen ehkä vähän myöhässä, sillä olen muuttanut merkittävästi kissojen ruokapolitiikkaa - olen siirtynyt lähes kokonaan raaka-ruokintaan. Kissojen tämän hetkinen ruokapolitiikka näkyy sivupalkissa. Kerron tästä ruokinnan muutoksesta myöhemmin lisää erillisessä postauksessa!