Aliisan sairastelu ja puhdistuskemikaalit kissojen elämässä

Olen aikaisemmin täällä blogissakin puhunut Aliisan sairastelusta: silmäoireilusta ja myöhemmin ilmenneistä "puuskutuskohtauksista". Tästä jälkimmäisestä en ole tainnut mainita sen koommin. Avataanpas tätä meidän tilannetta hieman: Aliisalla alkoi ilmetä noin vuosi sitten silmäoireita toisessa silmässä ja oireita tuli aina silloin tällöin. Aliisa näytti aina silmäkohtausten yhteydessä kivuliaalta, joten lopulta asia tutkittiin eläinlääkärissä perinpohjaisesti - mitään poikkeavuutta ei kuitenkaan löytynyt kummastakaan silmästä. Eläinlääkäri pohti, josko esimerkiksi ruokavalion muutos on saanut silmänesteen koostumuksen muuttumaan. Silloin päättelin, että syynä voisi olla siirtyminen raakaruokaan. Eihän se niin kuitenkaan ollut.

Tämän jälkeen Aliisalle on alkanut ilmestyä myös puuskutuskohtauksia, joissa Aliisa puuskuttaa ja kuolaa. Nämä kohtaukset ovat kestäneet alle minuutin. Näytin eläinlääkäreille videoita puuskutuksesta, mutta kukaan ei osannut sanoa syyksi juuri mitään. Aliisan keuhkot on kuvattu ja sydän kuunneltu - mitään poikkeavaa ei ole löydetty. Olin ihan pihalla, mistä nämä jutut johtuivat. Kun Kiki muutti luokseni viime talvena, ei mennyt kauaakaan kun myös Kikillä ilmeni näitä puuskutuskohtauksia (tosin paljon lievempänä). Näitä kohtauksia tuli satunnaisesti ja esimerkiksi äidin luona ollessamme kummallakaan ei ollut mitään ongelmia. Aloin pohtimaan josko remontoidussa asunnossani olisi hometta. Tämä oli kuitenkin epätodennäköistä, koska yleensä itsekin oireilisin jotenkin. Asuntoni kosteuspitoisuudet mitattiin, eikä mitään löytynyt. Jaahas.

Sitten mulla sytytti. Minä, the himosiivooja, rupesin miettimään kaikkia aineita, joita käytän siivoamiseen. Luuttuan lattiani joka viikko vähintään kerran ja lisäksi vedin lattiat yleensä joka kuukausi kloriittivedellä (1 tl kloriittia pariin litraan muistaakseni). Kloriitti on tosi vahva myrkky, jota tosiaan käytin mietona annostuksena, jotta sain kaikki kissantassuissa astian kautta lattioille kulkeutuvat "näkymättömät" virtsajämät pois lattioista. Ja pahentaakseni asioita entisestään, käytin kloriittia myös suihkepullossa - silloin kaikki pahat aineet pääsevät kauniisti hengitysteiden kautta keuhkoihin ja siitä elimistöön. Suhteellisen ohutkudoksisissa keuhkoissa ei ole kunnollisia kemikaalien "läpäisynestäjiä", vaan kemikaalit pääsevät keuhkojen kautta kulkeutumaan todella helposti elimistöön. Hyvä minä, oikein hienoa.

Lopetin siis välittömästi tämän tajuttuani kloriitin käytön kokonaan. Olen kyllä muuten siivousaineita valitessani ollut aina tarkka - kloriitti oli ainoa paheeni. Nykyään käytän hyvin pitkälti vain Kiillon kuluttajatuotteita, joiden sisältämät ainesosat ovat vähintään 95 prosenttisesti nopeasti biohajoavia. Tämän lisäksi käyttämäni Kiillon puhdistustuotteet ovat joutsenmerkittyjä, paitsi no lime ei jostain syystä ole. Ajoittain käytän myös vanhaa kunnon mäntysuopaa! Kankaisiin ja mattoihin läsähtäneisiin oksennuksiin ynnä muihin käytän luomu sappisaippuaa miksattuna liraukseen pyykinpesuainetta ja isoon määrään vettä.

Kiillon lausunto ainesosien biohajoavuudesta löytyy tuolta: Biohajoavuus.

Tässä on ne kivoimmat merkinnät. Kiillon tuotteet ovat kaiken kukkuraksi vielä avainlipputuotteita! Joutsenmerkityn tuotteen merkityksestä voi taas lukea lisää tuolta: Joutsenmerkki. 

Noh, sitten kuitenkin loppusummarumiin. Aliisa ja Kiki ovat lakanneet oireilemasta! Enää ei ole tullut niin sanottuja turhia eläinlääkärikäyntejä, kun ongelman todellinen ydin vihdoin löytyi. Ja nyt tuntuu muutenkin, että elämä on vihdoin mallillaan.

Kemikaalien käytön kanssa kannattaa muutenkin olla harkitseva, sillä jotkin haitalliset kemikaalit näyttävät itsestään oireita vasta vuosien altistuksen jälkeen. Haitat voivat alkaa näkyä muun muassa erilaisina herkkyyksinä ja jopa sairauksina (mm. syöpä). EU:ssa on onneksi suhteellisen tiukkojakin säädöksiä kemikaalien käytöstä, mutta edelleen sallittujen kemikaalien listoilta löytyy aineita, joita ei ole tutkittu tarpeeksi ja jotka on testattu jyrsijöillä, joille ei välttämättä ilmaannu samanlaisia haittavaikutuksia kuin esimerkiksi ihmisille (klassinen esimerkki talidomidi). Kemikaalien akuutit toksisuusarvot on tiedostettu jo hyvinkin pitkälle, mutta edelleen on paljon reikiä siinä tiedossa, mitä kemikaalit aiheuttavat pitkän altistuksen seurauksena erilaisina annoksina. Voi jopa röyhkeesti sanoa, että me hieman kärsitään tästä tiedottomuudesta tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten syöpien ja kasvavien allergioiden ja herkkyyksien muodossa.

Kissat pesuun!

Buhahaa, päätin siis tänään vihdoin pestä kissat. Mun on pitänyt pestä kisut jo varmaan kuukausi takaperin, mutta sitten Aliisalle tuli se keuhkotulehdus, niin en halunnut alkaa pesemään kumpaakaan kissaa. Nyt kuitenkin pesin molemmat, aloittaen Aliisasta. Aliisan turkki on mielestäni hyväkuntoinen, ei mitään suurempia ongelmia. Halusin nyt tehdä yleispesun Aliisalle, koska turkki tuntui mielestäni vähän rasvaiselta ja likaiselta. En ole pessyt Aliisaa varmaankaan yli puoleen vuoteen, koska ei ole ollut näyttelyitä. 

Nyt oon kokemuksen myötä oppinut, että kun pesee kissaa kun kissaa (Aliisa, Ninni, Martta tai Helmi), kissat ovat olleet suihkutustilanteessa rauhallisempia jos itse on valmis myös kastumaan - toisin sanoen, uikkarit päällä pesemään kissaa suihkun alle. Jos ite meen vaatteet päällä pesemään kissaa ja yritän olla kastelematta itseäni, joka kerta kissat on panikoineet enemmän, koska itse panikoin vaatteiden kastumisen kanssa. Kun ei varo kastelemasta itseään, on paljon rennompi fiilis. Lisäksi mä asetan kissan yleensä kasvot seinään päin sekä itseni kissan ja mahdollisen pakotien väliin. Tällä taktiikalla kissojen peseminen on mulla onnistunut parhaiten tälleen 10 vuoden kokemuksen jälkeen! Ja koska kissan peruslämpötila on about 38-39 astetta, mun mielestä pesuveden pitäisi olla ihmisen käteen lämmintä - ei kuumaa, ei haaleaa. Oon lukenut tästä paljon erilaisia lausuntoja lämpimän ja haalean väliltä, ja ite oon päätynyt siihen lämpimään. 

Kokeilin itse asiassa kissojen pesemistä myös vannassa, mutta totesin että suihkun kanssa peseminen on helpompaa ja silloin ei tarvitse tyhjentää vannaa shamposesta vedestä ja täyttää uudestaan huuhtomista varten. Vanna on hyvä idea silloin, jos kissalla on vaikkapa hilseilevä tai ärtynyt iho, niin kissaa voi lilluttaa kosteuttavassa ja rauhoittavassa shampoovedessä hetken aikaa, jolloin ihon kutina helpottuu ja iho saa kosteutta. Ite jouduin itse asiassa kesällä tekemään Aliisalle näin, koska Aliisa alkoi ihan yhtäkkiä kutisemaan todella paljon ja uskoin sen johtuvan lintukirpuista tai puremista. Kylpy rauhoitti tilanteen ja kutina lakkasi kokonaan. Epäilys jonkinlaisista kirpuista syntyi, kun aloin itse saamaan puremia öisin ja Aliisa nukkui vieressäni. Kutina voi toki johtua esimerkiksi erilaisista ravintoon liittyvistä puutetiloista, joihin apua voi löytää esimerkiksi kalaöljystä ja biotiinista. 

Aahh, niin pehmeä ja puhdas turkki tuloksena!

Olisin halunnut kuivattaa kissat föönillä, mutta molemmat pelkäsivät sitä niin vimmatusti, että lopulta luovutin. Pitäisi ostaa hiljaisempi vehje. 

Ninni tarvitsi pesua enemmän kuin Aliisa - Ninniltä lähti furminointienkin jälkeen edelleen karvaa, minkä takia halusin katsoa jos saataisiin sitä irtokarvaa pesulla kunnolla pois. Lisäksi Ninni tyhjensi muutama päivä takaperin anaalirauhasensa ihan muuten vaan, minkä takia halusin nyt pestä peräpään kunnolla. 

Tadaa! Nyt Ninnikin on taas ihanan pehmoinen ja karvaakin irtosi ihan kivasti. Kun tyttöjen turkit olivat kuivuneet ja asettuneet, laitoin molempien turkkiin sähköisyyden poistajaa ja furminoin vielä molemmat kissat. Aliisalta ei irronnut paljon mitään, mutta Ninniltä lähti vieläkin jonkin verran karvaa reisistä. Kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin! Kun olin furminoinut Ninnin ja katsoin kissaa kokonaisuudessaan, tuntui kuin Ninni olisi tiputtanut kilon painostaan pois............ Tämä Ninnin karvanlähtö ei ole mitenkään epätavallista, Ninnillä on vaan niin tiheästi tuota karvaa.

Tässä on shampoot joita käytin. Mulla on myös Espreen Silky Show shampoo ja hoitoaine, mutta mun mielestä nämä Anjun tuotteet ovat olleet tehokkaampia ja varsinkin tuo Cachemire on ollut tosi hyvin kosteuttava ja hoitava! Poistin turkista ensin rasvan Degrease-shampoolla, minkä jälkeen huuhtelin turkin puhtaaksi ja hieroin Cachemireä turkkiin. Tämän jälkeen hyvin perusteellinen huuhtominen ja valmista! Mun mielestä toi Cachemire on sen verran kosteuttava, ettei ole tarvetta erilliselle hoitoaineelle ainakaan tällä hetkellä.

Ainiin ja hyvää itsenäisyyspäivää!