Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoilu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Did it myself: kantoboksin suojus

Nyt kun on pakkanen paukkunut, päätin rueta väkertämään etenkin Ninnin metallihäkkiin "kunnollista" boksin suojusta. Pakkasilla tosin parempi suojus on paksusta kankaasta ja useammasta kerroksesta tehty suoja, joka pitää lämmön sisällä ja pakkasen ulkona. Mulla nyt oli kuitenkin varastossa raskasta puuvillakangasta, joten tein siitä nyt jonkinlaiset suojat. Mulla on yhdessä boksissa tällä hetkellä talvisuojus, joten tein kahteen muuhun nyt tästä raskaasta puuvillakankaasta suojukset.


Mittasin Ninnin metallihäkin tasojen pituudet ja leveydet, jonka jälkeen vain leikkelin kankaasta palaset mittojen mukaan (+5 cm vahinko- ja saumavara). Lisäsin 20 cm pituuteen kaikkiin muihin paloihin paitsi takapalaan - halusin saada häkin oven kohdalle pidemmän osion, jonka voi kiristää kiinni. Sitten vain palat ompelukoneella kiinni toisiinsa!


Ei nyt ole mikään SUPERkaunis, mutta kyllä mulle kelpaa! Tein tuohon oviaukon eteen vielä erillisesta kankaasta kaksinkertaisen suojan, ettei tuuli puhaltele oviaukosta sisälle. 


Tein vielä perus 20-litraiseen Atlakseen samanlaisen suojuksen. Jätin tähän myös 20 cm ylimääräistä, että oviaukon saa kiristettyä kiinni. Jokin kuitenkin meni vikaan Atlaksen mittojen kanssa, sillä ensimmäisellä sovituskerralla suojus oli aivan överisti liian iso. Kaventelin pari senttiä jokaisesta reunasta, kunnes alkoi istuvuus näyttää oikealta. Myös ylimääräinen oviaukon eteen jätetty kangas jäi hieman liian pitkäksi. No mutta tätä tää elämä on!



Diplomi-insinööri Aliisa on ollut tarkastamassa työn jäljen kelvollisuutta, hehe. Onkos teillä bokseissa suojukset?

maanantai 3. elokuuta 2015

Avital-lohiöljy

Mustissa ja Mirrissä lanseerattiin hiljattain uusi Avital-merkkinen lohiöljy. Kissojen edellisestä lohiöljykuurista on jo tovin verran aikaa, joten päätin ottaa kokeeksi kaikille kissoille yhteiseksi yhden 100 ml pullon! Olen aikaisemmin käyttänyt Iceland Pet -merkkistä lohiöljyä, jota tuo maahan Orijenin ja Acanan maahantuoja. Iceland Pet on toiminut meidän taloudessa hyvin, iso pullo on vain ollut ongelmallinen. Avitalista saa onneksi tosiaan tämän pienen 100 ml pullon, mikä riittää meille tosi hyvin. Avitalissa suosituksena on käyttää tuote kolmen kuukauden sisällä avaamisesta, mikä on varmaankin aika standardi kaikissa lohiöljyissä. Iceland Pet -lohiöljy on tehty islantilaisesta lohesta, kun taas Avitalin lohi on norjalaista.


Aloitin lohiöljyn antamisen hieman ohjeistettua annosta alhaisemmalla annoksella, sillä meillä kissoilla ei ole ollut säännöllisesti lohiöljyä käytössä ja lisäksi kuulin, että joillakin on mennyt tästä Avitalin lohiöljystä ohjeistetulla annoksella vatsa sekaisin parina ensimmäisenä päivänä. Ohjeistuksen mukaan alle viisi kiloisille kissoille/koirille pitäisi antaa 2,5 ml öljyä päivässä. Itse annoin tuon annoksen Aliisalle ja Kikille puoliksi ensimmäisen kolmen päivän ajan, jonka jälkeen nostin annostusta. En kyllä tainnut nostaa tuota annosta ihan 2,5 ml siltikään, vaan taisin antaa vain lähemmäs 2 ml / kissa. Sekoitin öljyn märkäruokaan/raakaruokaan. Ninni ei saanut tästä kuurista kuin muutaman pienen annoksen, sillä Ninni ei oikein perusta märkäruoasta tai raakaruoasta. Pitää miettiä jos joskus saisi Ninnille annettua kuurin jollain muulla tavalla - tosin, ei Ninnillä vaikuta ainakaan mitään "puutosta" olevan.

Avitalin lohiöljyssä on 15 % omega-3 rasvahappoja ja 10 % omega-6 rasvahappoja.


Pidin Aliisalle ja Kikille sellaisen noin kolmen viikon kuurin ja hyvin meni! Vatsat pysyivät kunnossa ja molempien turkeissa on ehkä aavistuksen kiilto lisääntynyt. Mutta mitään maailmaa mullistavaa ei ihon ja turkin kunnossa ole tapahtunut, koska Aliisalla ja Kikillä turkki ja iho ovat olleet alunperinkin ihan suht. kunnossa.


Hihii, yllä asiaan liittymätön video tältä päivältä kun käytiin Kikin kanssa ulkoilemassa! Täällä uuden kodin ympäristössä on tosi paljon lintuja, joiden tekemisten kommentaattorina Kiki haluaa näköjään toimia. 

Kiki tykkää linnuista. Lautasella.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Ulkosalla heilumassa


Kuten monet muutkin kissaihmiset, mekin ollaan nyt käyty kissojen kanssa ahkerasti valjastelemassa ulkona. Olin niin uhkarohkea, että otin kaikki kolme kissaa yhtäaikaa ulos! Asun onneksi pienkerrostalojen ympäröimänä, missä ei ole mitään hirveää autoliikennettä, niin ei silleen ollut mitään suurta vaaraa ainakaan autoista. 






Aliisaa vähän jänskätti ulkoilu ja oudot äänet. Mutta kyllä Aliisa silti reippaasti paineli eteenpäin!


Huii, mitä tuolla pusikossa on! Tässä näkee muuten hyvin miten iso Kiki on kun vertaa Aliisaan.





Nauroin Ninniä koko ajan kun oltiin ulkona. Siinä se jöpöttää nätisti nurmen reunalla. En ole vieläkään saanut hankittua kolmatta hihnaa, minkä takia Ninnillä ei nyt sellaista ollut - todellakin pitäisi, pitäisi ja pitäisi olla. Tiesin kuitenkin, että Ninni jää luultavasti vain laiduntamaan johonkin nurmen nurkkaan - niinkuin Ninni tekikin. Ninni etsi itselleen hyvän paikan ja jäi siihen nököttämään. Hengailin koko ajan Ninnin lähettyvillä, että pystyn hyökkäämään valjaisiin kiinni jos Ninni lähtisi jonnekin lätkimään. Mutta kiltti Ninni nuuskutteli koko valjastelun ajan samassa paikassa tarkkailemassa tilannetta ympärillä.



Siellä se Ninni möllöttää! Möllöti möllöti!

perjantai 8. elokuuta 2014

Hengailua pihalla

Oltiin tänään Aliisan kanssa jälleen pihalla. Me käydään välillä kiertämässä lenkki, mutta tänään Aliisa mieluummin hengaili tuossa "etupihalla". Aliisa on sen verran aktiivinen kissa, että olen nyt kesällä ilman salliessa käyttänyt Aliisaa usein pihalla ja lenksulla. Ninni ei hirveästi lämpene ulkoilulle, jos Ninni uskaltautuu ulos niin se vaan syö heinää tai ruohoa. 




Nuuh nuuh, joku täällä tuoksuu!



Olen katsellut paljon Jackson Galaxyn "My Cat from Hell" -sarjaa ja se on tooodella hyvä, suosittelen! Itselle mieleenpainuvimpia Galaxyn opetuksia tähän mennessä ovat kissojen jaottelu tree dwellereihin ja bush dwellereihin sekä se, että tree dweller -tyyppiset kissat (pitävät korkeista paikoista) tarvitsevat paljon horisontaalisia tasoja, missä kissa tuntee olonsa itsevarmaksi ja turvalliseksi. Vaikka toisaalta asia tuntuu tosi päivänselvältä, ei sitä omassa huushollissa aina tajua ottaa huomioon. Tämän takia olisi erittäin tärkeää aina aina ja aina omistaa vähintään se korkea kiipeilypuu. 


Itse olen sarjan myötä pohtinut, josko hankkisin olohuoneeseen hyllyjä seinille vain kissojen kiipeilyä varten. Omassa asunnossani on onneksi hyvin ikkunoita ja horisontaalisia tasoja, joissa kissat pääsevät pällistelemään ja kuluttamaan energiaansa. Itse yksinkertaistaisin tasojen tärkeyden näin: ihan niinkuin ihmisilläkin, suoralla tasaisella tiellä juokseminen on ihan eri asia kuin esim. rappusia pitkin juokseminen tai epätasaisessa maastossa juokseminen - ponnistukset, koukistukset yms. kuluttavat enemmän energiaa kuin suoralla tiellä tallaaminen. Näin ollen asunnon erilaiset tasot, joihin kissa voi ponnistaa, juosta, hypätä jne. kuluttavat enemmän energiaa, ergo pitävät kissan iloisena, hyvinvoivana ja aktivoituneena! Tsädääm! Jos tasoja ei ole kissan aktiivisuustasoon nähden tarpeeksi, voi "huonovointisuus" ilmetä erilaisina käytöshäiriöinä, kuten Galaxyn sarjasta voi noteerata. Monet epävarmat kissat saavat korkeista tasoista myös itsevarmuutta, mikä voi auttaa ahdistuksen, stressin, pelon ja turhautumisen aiheuttamiin hyökkäyskohtauksiin. Tätäkin näkyy Galaxyn jaksoissa. 

Raapimis-/kiipeilypuu kannattaa myös sijoittaa paikkaan, mistä näkee mahdollisimman moneen paikkaan asunnossa! Silloin puun tuoma itsevarmuus maksimoituu, kun kissa "hallitsee" mahdollisimman monta tilaa. Esim. omassa asunnossani raapimispuu sijaitsee ulko-oven vieressä eteisessä/keittiössä, mistä näkee vessaan, eteiseen, olohuoneeseen, keittiöön ja hieman makkariinkin. 

Horisontaaliset tasot eri korkeuksissa ja paikoissa siis antavat kissoille itsevarmuutta, kuluttavat energiaa ja tekee kissojen elämästä kaikinpuolin kivempaa.