maanantai 6. heinäkuuta 2015

Aliisan sairastelu ja puhdistuskemikaalit kissojen elämässä

Olen aikaisemmin täällä blogissakin puhunut Aliisan sairastelusta: silmäoireilusta ja myöhemmin ilmenneistä "puuskutuskohtauksista". Tästä jälkimmäisestä en ole tainnut mainita sen koommin. Avataanpas tätä meidän tilannetta hieman: Aliisalla alkoi ilmetä noin vuosi sitten silmäoireita toisessa silmässä ja oireita tuli aina silloin tällöin. Aliisa näytti aina silmäkohtausten yhteydessä kivuliaalta, joten lopulta asia tutkittiin eläinlääkärissä perinpohjaisesti - mitään poikkeavuutta ei kuitenkaan löytynyt kummastakaan silmästä. Eläinlääkäri pohti, josko esimerkiksi ruokavalion muutos on saanut silmänesteen koostumuksen muuttumaan. Silloin päättelin, että syynä voisi olla siirtyminen raakaruokaan. Eihän se niin kuitenkaan ollut.

Tämän jälkeen Aliisalle on alkanut ilmestyä myös puuskutuskohtauksia, joissa Aliisa puuskuttaa ja kuolaa. Nämä kohtaukset ovat kestäneet alle minuutin. Näytin eläinlääkäreille videoita puuskutuksesta, mutta kukaan ei osannut sanoa syyksi juuri mitään. Aliisan keuhkot on kuvattu ja sydän kuunneltu - mitään poikkeavaa ei ole löydetty. Olin ihan pihalla, mistä nämä jutut johtuivat. Kun Kiki muutti luokseni viime talvena, ei mennyt kauaakaan kun myös Kikillä ilmeni näitä puuskutuskohtauksia (tosin paljon lievempänä). Näitä kohtauksia tuli satunnaisesti ja esimerkiksi äidin luona ollessamme kummallakaan ei ollut mitään ongelmia. Aloin pohtimaan josko remontoidussa asunnossani olisi hometta. Tämä oli kuitenkin epätodennäköistä, koska yleensä itsekin oireilisin jotenkin. Asuntoni kosteuspitoisuudet mitattiin, eikä mitään löytynyt. Jaahas.

Sitten mulla sytytti. Minä, the himosiivooja, rupesin miettimään kaikkia aineita, joita käytän siivoamiseen. Luuttuan lattiani joka viikko vähintään kerran ja lisäksi vedin lattiat yleensä joka kuukausi kloriittivedellä (1 tl kloriittia pariin litraan muistaakseni). Kloriitti on tosi vahva myrkky, jota tosiaan käytin mietona annostuksena, jotta sain kaikki kissantassuissa astian kautta lattioille kulkeutuvat "näkymättömät" virtsajämät pois lattioista. Ja pahentaakseni asioita entisestään, käytin kloriittia myös suihkepullossa - silloin kaikki pahat aineet pääsevät kauniisti hengitysteiden kautta keuhkoihin ja siitä elimistöön. Suhteellisen ohutkudoksisissa keuhkoissa ei ole kunnollisia kemikaalien "läpäisynestäjiä", vaan kemikaalit pääsevät keuhkojen kautta kulkeutumaan todella helposti elimistöön. Hyvä minä, oikein hienoa.

Lopetin siis välittömästi tämän tajuttuani kloriitin käytön kokonaan. Olen kyllä muuten siivousaineita valitessani ollut aina tarkka - kloriitti oli ainoa paheeni. Nykyään käytän hyvin pitkälti vain Kiillon kuluttajatuotteita, joiden sisältämät ainesosat ovat vähintään 95 prosenttisesti nopeasti biohajoavia. Tämän lisäksi käyttämäni Kiillon puhdistustuotteet ovat joutsenmerkittyjä, paitsi no lime ei jostain syystä ole. Ajoittain käytän myös vanhaa kunnon mäntysuopaa! Kankaisiin ja mattoihin läsähtäneisiin oksennuksiin ynnä muihin käytän luomu sappisaippuaa miksattuna liraukseen pyykinpesuainetta ja isoon määrään vettä.


Kiillon lausunto ainesosien biohajoavuudesta löytyy tuolta: Biohajoavuus.


Tässä on ne kivoimmat merkinnät. Kiillon tuotteet ovat kaiken kukkuraksi vielä avainlipputuotteita! Joutsenmerkityn tuotteen merkityksestä voi taas lukea lisää tuolta: Joutsenmerkki

Noh, sitten kuitenkin loppusummarumiin. Aliisa ja Kiki ovat lakanneet oireilemasta! Enää ei ole tullut niin sanottuja turhia eläinlääkärikäyntejä, kun ongelman todellinen ydin vihdoin löytyi. Ja nyt tuntuu muutenkin, että elämä on vihdoin mallillaan.

Kemikaalien käytön kanssa kannattaa muutenkin olla harkitseva, sillä jotkin haitalliset kemikaalit näyttävät itsestään oireita vasta vuosien altistuksen jälkeen. Haitat voivat alkaa näkyä muun muassa erilaisina herkkyyksinä ja jopa sairauksina (mm. syöpä). EU:ssa on onneksi suhteellisen tiukkojakin säädöksiä kemikaalien käytöstä, mutta edelleen sallittujen kemikaalien listoilta löytyy aineita, joita ei ole tutkittu tarpeeksi ja jotka on testattu jyrsijöillä, joille ei välttämättä ilmaannu samanlaisia haittavaikutuksia kuin esimerkiksi ihmisille (klassinen esimerkki talidomidi). Kemikaalien akuutit toksisuusarvot on tiedostettu jo hyvinkin pitkälle, mutta edelleen on paljon reikiä siinä tiedossa, mitä kemikaalit aiheuttavat pitkän altistuksen seurauksena erilaisina annoksina. Voi jopa röyhkeesti sanoa, että me hieman kärsitään tästä tiedottomuudesta tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten syöpien ja kasvavien allergioiden ja herkkyyksien muodossa.

17 kommenttia:

  1. Aika järeesti oot putsaillu paikkoja... Kloriitti on sellanen myrkky, että ei tulis mieleenkään käyttää. Höyrypesurin hankintaa harkitsen, että sais loputkin myrkyt heittää mäkeen vaikka tälleen pöpökammoselle se on jotenkin todella vieras ajatus, ettei nurkkia nuohota ties millä myrkyllä pöpöjen tappamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mutta enää en ala pelleilemään tuon kloriitin kanssa! Yllättävän monet käyttävät kloriittia just tosi mietona annoksena lattioiden putsaukseen varsinkin kissatalouksissa. :/ mulla on ollut itsellä joskus höyrypesuri, mutta tein varmaan senkin kanssa jotain väärin, kun mulla alko laminaatti kärsimään sen käytöstä (irtoili liitoksistaan). :D se toki olisi se kemikaalivapaa ja sinänsä hyvä pesuri!

      Poista
    2. Niin, unohtu tosiaan sanoa, että ihan loistavaa kun kissojen oireilu on loppunut eikä ollut siis kysymys mistään tämän vakavammasta!
      Jotkuthan pesee myös lasten lelut miedolla kloriittiliuoksella ja olenpa nähnyt jonkun sitä käyttävän myös tiskaukseen, itekkin ennen pesin lattiat ja varsinkin kylppärin oikein kunnon tujauksella kloriittia, mutta sitten jossain vaiheessa vaan hoksas, että miten kauhee aine se oikeestaan onkaan.
      Höyrypesurissa mua just mietityttää se, että aiheuttaako se sitten pidemmän päälle kosteusvaurioita ja just jotain laminaatin kupruilua yms... Ilmeisesti siis ainakin sitä laminaatin kohdalla on vähän huono. :)

      Poista
    3. Joo, oon kuullut samoja juttuja kloriitin käytöstä! Mä oon kyllä tiennyt, että kloriitti on oikeasti myrkky, mutta oon ehkä hieman elänyt omassa pilvilinnassani ja ajatellut, että "eihän se nyt näin pienen pienenä annoksena vaikuta" - väärin! :D Kyllähän se selvästi vaikutti ja varmasti vaikutti myös oireettomaan Ninniin. Tän takia tekstin tästä kirjotinkin, ties minkälaisia aikaansaannoksia kloriitti aiheuttaa vuosien pienimuotoisen altistuksen saatossa... :(

      Poista
  2. Aika järeetä! Tavallinen koti ei muuten tarvitse kloriittia lainkaan, ei edes kissakoti. Desinfioivien pesuaineiden käyttö aiheuttaa mm antibiooteille resistenttien superbakteerien kehittymistä ja sen sellasta. Saati sitten tosiaan terveysongelmia ihmisille ja eläimille. Kloriittikin on voimakkaasti syövyttävää, ja jäämät joutuvat auttamatta kissan tassuissa kissan sisuksiin tassuista.

    Onneksi olet löytänyt tavallisempia pesuaineita käyttöösi. PS. Jos kissakodissa täytyy desinfioida, olisi kyvä käyttää desinfiointiaineita, jotka "sopivat" eläimille : esim Virkon S tai Pet’Desi.

    Anteeksi tiukka avautuminen, mutta tavallisen kodin desinfiointi on vaan niin turhaa ja haitallista meille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin piti vielä sanoa, että useat desinfiointiaineet nimenomaan aiheuttavat silmä- hengitystie- ja iho-oireita, varsinkin suihkutettuna käytettynä.

      Poista
    2. Joo nuo kaikki jutut mitä mainitsit allekirjoitan itse täysin, ja itse tiedänkin nuo seikat jo. En voi itekään välillä ymmärtää, miten pönttö sitä meikä voi oikein olla, kun teoriassa pitäs kuitenkin tietää paremmin... Meitsi tosiaan lukee yliopistossa erilaisia ympäristötieteitä, jonka kautta on tullut aika raskastakin tietoa noista haitallisista kemikaaleista (siivousaineissa, tarvikkeissa, ruoassa...) ja niiden vaikutuksista... Himosiivous ja kovat kemikaalithan myös tuhoaa niitä "hyviä huonoja" bakteereita, jotka taas parantaa meidän (ja toivon mukaan myös kissojen) vastustuskykyä.

      Mut tosi hyvä kommentti kaikinpuolin ja täyttä asiaa tosiaankin! :) Mä oon aina ilonen, että ihmiset kommentoi ja avaa omaa tietopankkiaan! Hyvä tiedekin syntyy siitä, kun asioista puhutaan, debatoidaan ja tietoa kehitetään monen pään summana.

      Hyvä että teillä on homma hanskassa! :)

      Poista
    3. Ja hanskat on muuten aina hukassa :)

      Avauduin anteeksi turhankin tiukasti, puolustuksenani ainoastaan oma alani (missä niitä desinfioivia jo tarvitaan).

      Poista
    4. Höpsis, asiallisestihan sinä kommentoit ja aivan naulan kantaan! :) Nou hätä!

      Poista
  3. Kiitos tärkeästä postauksesta! Unohdamme aina välillä, miten myrkyllisiä ihan peruspuhdistusaineetkin ovat. Meillä siivotaan (turhankin?) säästeliäästi, mikä sekin voi olla huonoksi. Imurointi kerran viikossa, mutta pölyjen pyyhkiminen ja lattioiden pesu nihkeällä liinalla vain noin kerran kuukaudessa. Keittiötasot ja vessojen lavuaarit tarpeen mukaan. Myös pesuaineiden säilyttäminen on tärkeää, ettei kissat tai muut lemmikkieläimet tai lapset pääse niihin käsiksi. Meillä on siivouskaappi liukuoven takan ja etenkin yksi kissoista on todella hyvä avaamaan niin liukuovia kuin tavallisten kaappien ovia. Pitäisi varmasti asentaa lapsilukot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta toi teidän siivousrutiini kuulostaa itse asiassa ihan hyvältä, itsehän sen siivoustarpeen ja oman kultaisen keskitien parhaiten yleensä kuitenkin tietää! :) Kaikki kodit on erilaisia, riippuu monesta seikasta kuinka paljon ja minkälaista likaa kotiin syntyy. Säilytys on tosiaan myös hyvin tärkeää, itellä on kaikki putsarit piilossa kaapissa kissojen ulottumattomissa! Hehee, teillähän on taitava kissa! :D Mulla on yksi kaveri, joka joutui asentamaan juurikin sellaiset lapsille tarkoitetut turvalukot oviin, kun kissat olivat ahkerina siivoamassa kaappeja jatkuvasti. :D Ne ovat toimineet ilmeisesti hyvin!

      Poista
  4. Hyvä postaus! En ole itsekään tullut kovin tarkkaan ajatelleeksi omaa siivoustuotteiden käyttöä ennen kuin ihan viime aikoina. Onneksi kloriitilla olen siivonnut lähinnä kylppärin lavuaaria, mutta pari kertaa myös isosti laimennettuna kissan hiekkalaatikkoa (nyt tämän luettuani panikoiduttaa mitä tyhmää sitä on tullutkaan tehtyä, vaikka onneksi viime aikoina olen tehnyt hiekkispesut vain vedellä/miedolla saippualla).

    Muuten en kotona käytä joutsenmerkillä varustetun yleispuhdistusaineen lisäksi juuri muita pesuaineita. Meillä siivotaan muutenkin suht maltillisesti kuten Kuin Kissa Kermakupilla -taloudessa. Pari kertaa viikossa vähän lakaisua/imurointia ja ehkä kerran kuussa mopataan lattiat mikrokuituliinalla ja märällä mopilla sekä pyyhitään pölyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut pääasia on, että nyt tietää ainakin vähän paremmin ja tekee tulevat valinnat sen mukaan! Hyvältä kuulostaa tuo teidänkin siivousrutiini! :)

      Poista
  5. Tosi hyvä postaus! Mun rispektit aina nousee, kun ihmiset usklataa myöntää mokiaan tai kompastuskiviään. Siinä voi olla isosti avuksi muille, kun ottaa asian puheeksi. :)

    Heti piti mennä itsekin katsomaan, mitä se pissiboksiputstariystäväni Domestos sisälsikään (<5% klooriin perustuvaa valkaisuaineitta). Muuten mullakin on käytössä pitkälti Kiillon tuotteita. Voi olla että nyt kun vanha Domestoskin on melkein loppu, otan senkin tilalle vaihteeksi kotimaisen version, jolla putsailla kylppäriä ja Oivan vessoja.

    Meillä siivous on varmasti liiankin maltillista lattioiden pesun osalta - imuroinnilla kerta viikkoon ja pölyjen pyyhkimisellä mennään hyvin pitkälti. Mulla onkin pikemminkin sellainen "kasvattaa vastustuskykyä"-syndrooma kuin pöpkammo. :P Kiillon yleispuhdistussumute ja Fairy on sitten apuna tasoja pyyhittäessä, peililaseille oma tärpättinsä ja mäntysuovalla on selvitty Oivan hutipissoista.

    Ja jes, että kissojen oireet ovat hävinneet! Terve kissa = onnellinen emäntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Toivoinkin, että tämä postaus herättäisi jotain ajatuksia kissoihin kohdistuvasta siivouskemikaalien kuormasta - ja etenkin mitä ei kannata kokeilla. Olisin halunnut laittaa tänne myös videon Aliisan "puuskutuskohtauksesta", mutta mulla ei ole sellaista kunnollista, mistä sen kuulisi kunnolla. Nämä kohtaukset nimittäin moni voisi laittaa helposti esimerkiksi karvapallojen syyksi, vaikka syynä on vahvan kemikaalin aiheuttama ärsytys ja jopa lievä tulehdus keuhkoissa tai hengitysteissä. Itse asiassa aika monetkin laittaa kissojen kaikennäköiset hengitysoireilut karvapallojen syyksi, eikä haluta edes ajatella, että on tosi tosi tosi monia muitakin juttuja (etenkin kemikaalit), jotka tässä modernissa maailmassa voi mm. ärsyttää, kuivattaa tai jopa tukkia etenkin hengityselimiä. Aliisalla oli jossain vaiheessa muuten se keuhkotulehdus, joka on myös mahdollisesti johtunut kloriitista. Oon itseasiassa aika varma siitä. Näitä asioita tiedetään ihmisistä, mutta niitä ei jostain syystä osata yhdistää kissoihin, vaan syyksi laitetaan aina se karvapallo - se on helppo, eikä vaadi toimenpiteitä ja omien toimien tarkastelua. Toki se karvapallokin voi olla osassa syynä, mutta jos aletaan puhumaan kodista, jossa on vaikkapa 3 kissaa ja kaikki oireilevat samoin - silloin mun mielestä kannattaa alkaa jo pohdiskelemaan muita asioita oireilun syyksi.

      Mä itse putsaan kissojen veskit nykyään mäntysuovalla ja Kiillon yleisputsarilla. Oon itsekin käyttänyt aikoinaan veskien putsaukseen kloriittia (ja kloriittia sisältäviä sekamönjiä), mutta lopetin sen käytön tähän tarkoitukseen jo tovi sitten kloriitin syövyttävyyden vuoksi. Mietiskelin, että kloriitti + hankaus varmaan tuhoaa muovisten vessojen muovipintaa, jolloin pissan haju tarttuu vielä ilkeemmin itse vessan muovirakenteeseen. Tästä en ole 100 % varma, tää on lähinnä mun oman spekuloinnin tulos. :D

      Mun mielestä teilläkin on hyvät siivousrutiinit, jos maltillisempi siivous riittää teille, musta se on vaan hyvä! Vähemmän kemikaalikuormaa! :) Hyvältä kuulostaa, ja oikein hyvin tokaistu; kyllä elämä on ihanaa kun ympärillä kehrää terveitä ja onnellisia kissoja. ♥ Sehän se tässä on tärkeintä!

      (Ups, tulipas pitkä lätinä :D)

      Poista
  6. Ei sitä aina hoksaa miten arkielämän jutut vaikuttaa kissaan, mutta tosi hyvä, että viimein sait yhdistettyä syyn ja seurauksen ja oireilu on lakannut! :) Ja mahtavaa, että uskalsit jakaa kokemuksen, varmasti hyödyttää monia! Mie pesen kissanhiekkalaatikot laimentamattomalla kloriitilla, mutta toki huuhtelen tosi perusteellisesti. Luututessa kloriitti jää lattiaan, joten se vaikuttaa eri tavoin. Olet kyllä ahkera siivoamaan, mie ennen luutusin 3 kk välein, nykyään puolivuosittain. :D Ei vaan jaksa kun lattia näyttää pian samalta kuin ennen luutuamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, se on kyllä kumma kun on niin kaavoihin ja rutiineihin kangistunut, niin ei osaa aina avata sitä aivokoppaa ja raapasta kuplan ulkopuolelta. Mutta luojan kiitos nyt on asiat paremmin! Mäkin kyllä kloriittivedellä luuttutessani pesin lattian toiseen kertaan peruspesuaineella, mutta silti siitä aaaivan varmasti jäi lattiaan jämiä. :/

      Poista