Kissat Suomen kaupungeissa: tulokset

Tein siis viime keväänä pienimuotoisen tutkimuksen kissojen kaupunkiin sijoittumisen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista nimenomaan Suomen kaupungeissa. Tutkimuksessa käytin aineiston keräämismenetelmänä asiantuntijahaastatteluja ja analyysimenetelmänä juurikin SWOT-analyysiä. Tutkimuksessa analysoitiin haastattelujen lisäksi myös aiheeseen liittyviä ulkomaisia tutkimuksia, sillä tieteen saralla tämä aihe on kuitenkin vielä aika tuntematon. Tutkimuksen haastattelujen asiantuntijoiksi valikoitui Kissaliiton ihmisiä, eläintarvikeliikkeen omistaja sekä ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti. Haastateltavia oli yhteensä vain neljä, koska ohjaajat rajasivat sen maksimiksi. Hyvä niin, sillä aineiston paljouden vuoksi jouduin karsimaan työstä pois jo toisen SWOT-analyysin, joka olisi käsitellyt eri tyyppisten kissojen aiheuttamia vaikutuksia Suomen kaupungeissa.

Tämän SWOT-analyysin pohjana on siis se, kuinka hyvin kissojen lajityypilliset perustarpeet ja lajityypillinen käyttäytyminen toteutuvat Suomen kaupunkiympäristössä - vai toteutuvatko ne ollenkaan. Kissat on lajiteltu kahteen alakategoriaan: ulkokissoihin ja villiintyneisiin ulkokissoihin sekä sisäkissoihin ja ulkoilutettaviin sisäkissoihin. Alunperin nämä kaikki tyypit olivat erillään, mutta lukuisten samankaltaisuuksien vuoksi yhdistin ne kahdeksi kategoriaksi - muuten olisin toistellut samoja asioita uudelleen ja uudelleen.

Tässä on nyt koko tutkimuksen tulokset tiivistettynä yhteen taulukkoon. Aloitetaan ulkokissoista ja villiintyneistä ulkokissoista.

Ulkokissat ja villiintyneet ulkokissat

"Ulkokissoja ja villiintyneitä ulkokissoja leimaa siis valvomaton ja mahdollisesti hyvinkin pitkä ulkonaoloaika sekä tietyn asteinen riippumattomuus omistajasta. Ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen sisäisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin kuuluvat nykyhetkessä olemassa olevat kissojen omat ominaisuudet, mahdollinen omistaja sekä luonnollinen välitön elinalue ja sen ominaisuudet. Ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia taas ovat sisäisten ominaisuuksien ulkopuolelta tulevat tai ulkopuolella olevat tekijät, jotka voivat ilmetä nykyhetken ulkopuolella eli tulevaisuudessa. Sisäiset tekijät ovat siis alueellisesti että ajallisesti tietyn skaalan sisäpuolella, kun taas ulkoiset tekijät ovat tämän skaalan ulkopuolella."

Vahvuudet

"Ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen suurimpia vahvuuksia kaupunkialueella on niiden lajityypillisten perustarpeiden täyttyminen luontaisen lajityypillisen käyttäytymisen avulla - - kuten esimerkiksi merkkailemaan, saalistamaan, lisääntymään, tapaamaan muita lajikumppaneitaan sekä elämään kooltaan optimaalisella reviirillä."

Heikkoudet

"Ulkokissoilla ja villiintyneillä ulkokissoilla tiettyjen lajityypillisten perustarpeiden tyydyttyminen on epävarmempaa kuin esimerkiksi pääasiallisesti sisällä oleilevalla kissoilla. Liharavinnon, veden, lämmön ja suojan turvaaminen ulkona oleilevilla kissoilla on epävarmempaa: ravintoa ja vettä ei ole aina saatavilla, lämpötila voi laskea hyvinkin alhaiseksi ja pedoilta, huonolta säältä tai kylmyydeltä suojaavaa tilaa ei aina kaupungista löydy."

"Kaikkien haastateltujen mielestä kissat eivät kuulu Suomen luontoon etenkään ilmastollisten syiden vuoksi. Kissan uskotaan olevan alkujaan kotoisin Afrikan lämpimiltä alueilta, missä kissa pärjää luontaisesti. - - Kissoilla ei ole fyysisiä valmiuksia pärjätä Suomen kylmässä ilmastossa - - etenkin villiintyneillä kissoilla ainoa mahdollisuus selvitä kylmästä talvesta, on loisia ihmisrakennusten nurkissa."

"Ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen leikkaamattomuus voi johtaa kissapopulaatioiden hallitsemattomaan kasvuun kaupungeissa, mikä taas vaikuttaa pahimmillaan koko kaupungin ekosysteemin tasapainoon. Kissapopulaatioiden kasvulla on kaksi kääntöpuolta: toisaalta kasvu vähentää kissoille ominaisten saaliseläinten määrää ja näin huonontaa perustarpeiden täyttymistä, mutta toisaalta kissapopulaatioiden kasvu voi syrjäyttää muita kilpailevia petoja ja näin tuoda hetkellisesti lisää saaliseläimiä kissojen käyttöön. Kissojen määrän lisääntyminen voi aiheuttaa myös kiivaita reviirikiistoja kissojen välillä, etenkin kun kaupunkiympäristössä viheralueita ja kissojen luonnollisia saaliseläimiä ylläpitäviä alueita on muutenkin vähän."

"Ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen kannalta olennaisimpia luonnonympäristön heikkoustekijöitä atmosfäärin, hydrosfäärin ja biosfäärin muutoksiin liittyen ovat kaupunkien erilaiset saastemuodot sekä elävän luonnon ja elinalueen pirstoutuminen. Erilaisilla saastemuodoilla tarkoitetaan muun muassa ilmansaasteita, vesistöjen saastumista, valosaastetta ja melusaastetta. Nämä urbaanin ekosysteemin muutokset vaikuttavat etenkin ulkokissoihin ja villiintyneisiin ulkokissoihin, mutta vaikutusta sisäkissoihin tai ulkoilutettaviin sisäkissoihin ei voida vielä tässä vaiheessa kiistää tutkimuksen puutteen vuoksi."

"Ilmansaasteet ja vesistöjen saasteet voivat vaikuttaa muun muassa kissan terveyteen ja lisääntymiskykyyn, jos kissa altistuu saasteille ulkoillessaan tai kissa saa haitallisia kemikaaleja ravinnosta. Valosaaste, etenkin yöllä nähtävä kaupungin valon kajo, voi vaikuttaa suoraan kissan saalistuskäyttäytymiseen tai epäsuorasti saaliseläinten esiintyvyyteen kaupunkialueella. - - Melusaaste on toinen, mikä häiritsee etenkin kissan saalistusrituaalia: kissa käyttää saalistuksessa apunaan erinomaista kuuloaistia, jota häiritsee ihmisen aiheuttama meteli etenkin vilkkaasti asutetussa ja liikennöidyssä kaupunginosassa. - - Elävän luonnon ja kissan elinalueen pirstoutuminen kaupungeissa voi vähentää kissalle ominaisia saaliseläimiä ja homogenisoida lajistoa, jolloin ravinnon määrä ja monipuolisuus heikkenee. Luontaista ravintoa tarjoavan elinalueen pirstoutuminen lisää myös tarvetta liikenneväylien ylityksille ulkokissoilla ja villiintyneillä ulkokissoilla, mikä koituu usein kissan kuolemaksi."

Mahdollisuudet

Haastatteluissa ei tullut esille muistaakseni yhtäkään mahdollisuutta, minkä kaupunkiympäristö voisi tarjota ulkokissoille ja villiintyneille ulkokissoille.

"Syinä ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen mahdollisuuksien puutteelle kaupungeissa ovat alati kasvava väkimäärä, infrastruktuuri ja liikenne sekä Suomen luontainen kylmä ilmasto, jotka uhkaavat ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen mahdollisuuksia liikkua ulkona kaupungissa."

Uhkat

"Suomen kaupungeissa tavattavia kissan kannalta merkittäviä petoeläimiä ovat supikoira, kettu ja ilves. Nämä eläimet vaikuttavat kaupungissa liikkuviin ulkokissoihin ja villiintyneisiin ulkokissoihin joko suoraan saalistamalla kissoja tai epäsuoraan kilpailemalla samasta ravinnosta, jolloin kissapopulaatioiden määrä ja koko voivat pienentyä."

"Ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen ehdottomasti nimetyin uhka Suomen kaupungeissa on liikenne. Liikenne vähentää merkittävästi ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen hyvinvointia, perustarpeiden tyydyttymistä ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuutta suoraan tappamalla tai vahingoittamalla kissaa kolarissa auton kanssa ja häiritsemällä tai estämällä kissojen vapaata liikkumista. Liikenne voi vaikuttaa ulkokissojen ja villiintyneiden ulkokissojen hyvinvointiin myös epäsuoraan esimerkiksi saasteiden muodossa, katkaisemalla elinalueita tai muuttamalla eliöyhteisön/eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita. Kissojen lisäksi liikenne tappaa myös kissojen saaliita, mikä vaikuttaa kissojen perustarpeiden tyydyttymiseen negatiivisesti vähentämällä saaliin määrää."

"Viranomaiset taas uhkaavat ulkokissoja ja villiintyneitä ulkokissoja lainsäädännön varjolla muun muassa lopettamalla kaupungeissa vapaana kulkevia kissoja. Esimerkiksi Turun kaupungissa ilman valvontaa ulkona kulkeva kissa luokitellaan villiksi ja lopetetaan, jos sillä ei ole kaulapantaa, mikrosirua tai muuta tunnistusmerkintää."

Tässä on nyt hieman avattu tärkeimpiä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, jotka kohdistuvat ulkokissoihin ja villiintyneisiin ulkokissoihin Suomen kaupungeissa.

Sisäkissat ja ulkoilutettavat sisäkissat

"Sisäkissojen ja ulkoilutettavien sisäkissojen lajityypillisten perustarpeiden tyydyttäminen ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen ovat lähes täysin riippuvaista kissan omistajasta. Tämän tyyppiset kissat elävät siis joko täydellisessä eristyksessä sisätiloissa ilman ulkoilumahdollisuutta tai sisäkissoilla on jollain tavalla valvottu tai rajattu ulkoilumahdollisuus esimerkiksi talutushihnassa tai aidatussa ulkotarhassa. Kissat kuitenkin elävät ja oleilevat pääasiallisen osan elämästään ihmisasunnossa sisätiloissa. Tällaisilla kissoilla niiden omat nykyhetkessä olemassa olevat ominaisuudet, omistaja ja asuintila kuuluvat sisäisiin tekijöihin, kun taas kaikki alueellisesti ja ajallisesti muuta kautta tulevat vaikuttimet ovat ulkoisia tekijöitä. Ulkoilutettavilla sisäkissoilla sisäisiin tekijöihin kuuluvat myös ympäristö, missä kissaa ulkoilutetaan."

Vahvuudet

"Sisäkissoilla ja ulkoilutettavilla sisäkissoilla perustarpeet on turvattu ja lajityypillinen käyttäytyminen on mahdollistettu ihmislähtöisin keinoin. Pääasiallisesti sisällä elävillä lemmikkikissoilla on teoriassa taattu liharavinto, vesi, lämpö, suoja, puhtaus ja mahdollisesti myös liikunta – näiden kaikkien tarpeiden tyydyttäminen on tosin täysin kissanomistajasta kiinni. - - Sisäkissoilla ja ulkoilutettavilla sisäkissoilla lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen on myös omistajan kontolla, samoin kuin perustarpeiden tyydyttäminenkin."

"Sisäkissoilla ja ulkoilutettavilla sisäkissoilla myös ravinto on yleensä laadultaan parempaa kuin ulkona elävillä kissoilla, jotka nauttivat luonnossa jopa pitkälle mädäntyneitä raatoja aivan rutiininomaisesti. Omistajien tarjoamassa ravinnossa on myös paljon erilaisia ainesosa- koko- ja koostumusvaihtoehtoja, jolloin kissalle on mahdollista tarjota myös monipuolisempaa ravintoa, kuin mitä se luonnossa itse metsästäisi."

"Pitkälle jalostetuilla kissoilla vahvuustekijänä voi olla jo kymmeniä sukupolvia kestänyt sisäkissan rooli, jolloin sisäkissat ja ulkoilutettavat sisäkissat ovat tottuneet ihmisasuntojen tarjoamaan pienempään reviiriin ja ovat luonteeltaan sopeutuvampia sisätiloissa elämiseen lemmikin roolissa. Jalostuksella on saatu aikaan kissoja, joiden lajityypillisen tilan tarvetta on muokattu vähemmän vaativaksi – tässä tapauksessa kooltaan pienemmäksi. Tällä on tietyllä tapaa parannettu kissan lajityypillisen tilan tarpeen tyydyttymistä: ihmisasunnoissa ei välttämättä ole mahdollisuutta tarjota kissoille alkuperäistä optimaalista reviiriä, joten reviirien kasvattamisen si-jaan on muutettu itse tilan tarvetta, jolloin kissa ei välttämättä enää vaadi kooltaan lajityypillistä tilaansa."

"Kissan omistajan olemassaolo ja kissan riippuvuus omistajasta voivat olla siis sisäkissan ja ulkoilutettavan sisäkissan kannalta merkittäviäkin vahvuustekijöitä, jos kissan omistaja näkee vaivan tarpeiden tyydyttämiseen ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseen. Omistajan merkitys kasvaa myös, kun tarkastellaan sairaita tai muuten erityishuolenpitoa vaativia sisäkissoja ja ulkoilutettavia sisäkissoja – siis kissoja, jotka vapaana luonnossa luultavimmin menehtyisivät luonnonvalinnan seurauksena. - - Valvonnan alla olevat sisäkissat ja ulkoilutettavat sisäkissat saavat ihmiseltä apua ja lievitystä kärsimykseen sekä tarvittaessa myös avustuksen kivuttomaan kuolemaan – tätä mahdollisuutta valvontaa vailla olevilla kissoilla ei välttämättä ole."

Heikkoudet

"Omistajasta riippuvaisuus tarkoittaa myös sitä, että sisäkissat ja ulkoilutettavat sisäkissat ovat alttiita omistajan mahdollisille virhearvioille, väärinymmärryksille ja tiedostetuille tai tiedostamattomille laiminlyönneille. Omistaja on avainasemassa siinä, tyydyttyvätkö kyseisten kissojen lajityypilliset perustarpeet ja onko lajityypillinen käyttäytyminen mahdollistettu."

"Sisäkissoilla ja ulkoilutettavilla sisäkissoilla myös ravinto voi olla sekä vahvuus että heikkous. Tämän tyyppisten kissojen ravinto on pääasiallisesti omistajan tarjoamaa ja nykyään hyvin pitkälti teollisesti valmistettua ravintoa. Tällaisen teollisen ravinnon proteiinin lähteet eivät kuitenkaan välttämättä vastaa niitä lähteitä, mitä kissa luontaisesti syö ulkona vapaana – jyrsijöitä, pikkulintuja tai vaikkapa pieniä liskoja. Sen sijaan kissalle tarjolla olevia proteiinin lähteitä ovat kasvipohjaiset proteiinit, mitkä eivät ole alkuunkaan sopivia kissan lihansyöjän elimistölle, sekä eläinperäisistä proteiineista muun muassa sika, nauta, lammas, ankka ja kana. Vääränlainen ravinto voi aiheuttaa sisäkissoille ja ulkoilutettaville sisäkissoille muun muassa erilaisia ruoansulatusongelmia, ruoka-aineherkkyyksiä ja jopa sairauksia pitkän altistumisen seurauksena."

Tässä välissä on pakko kiinnittää huomio tuonne "ankka ja kana" -kohtaan. Mietin hetken, miksi ankka ja kana oli nimetty ei-optimaaliseksi proteiinin lähteeksi, mutta uskoisin, että syynä on linnun koko (ja ehkäpä kanan kohdalla kato luonnosta). Kyseessä ei ole pikkulintu. Saalistaisiko kissa onnistuneesti ankkoja tai kanoja luonnontilaisena? Hmm. Voisi se olla kyllä mahdollista.

"Sisäkissojen ja ulkoilutettavien sisäkissojen toinen heikkous koskee kissojen elintilaa dominoivaa keinotekoisuutta: betonikuutiossa asuvilla kissoilla perustarpeiden ja lajityypillisen käyttäytymisen tyydyttäminen ei aina ole mahdollista tai se on mahdollista hyvin pitkälti vain keinotekoisesti. Ihmisasunto ei ole sisältä viidakko, metsä tai aridi alue, vaan se on pääasiallisesti tehty ihmiselle mukavaksi – kissalle on erikseen tarjottava muun muassa keinotekoinen raapimis- ja kiipeilypuu, erilaisia vertikaalisia tasoja ja ruoka tarjoillaan yleensä lautaselta. Luonnossa vapaana kulkeva kissa kiipeilisi luonnon omissa puissa, nauttisi maaston vaihtelevasta korkokuvasta ja saalistaisi itse liikkuvan ravintonsa. Sisäkissoilla ja ulkoilutettavilla sisäkissoilla tällainen luonnollinen tarpeiden tyydyttäminen ja lajityypillinen käyttäytyminen ei välttämättä ole mahdollista ihmisasumuksessa, joka ei ole alkuunkaan luonnollinen."

"Edellisestä juontuu myös hypoteesi siitä, että epäluonnollisessa tilassa elävät kaupunkien sisäkissat ja ulkoilutettavat sisäkissat menettäisivät luontaisia lajityypillisiä ominaisuuksiaan, kuten saalistuskäyttäytymistään. - - kissat ovat olleet ihmisen kanssa niin pitkään, että metsästys ja tällaiset vietit jäävät pois, koska kissat eivät enää tarvitse näitä taitoja pysyäkseen hengissä - - elintärkeät taidot ovat nykyään kissoille ennemminkin harrastus. - - lajityypilliset taidot ovat hyvinkin pitkälle jalostetuillakin kissoilla tallessa – nämä taidot eivät vain ole enää elinehto."

"- - on olemassa kissarotuja, jotka eivät yksinkertaisesti pysty toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään tai tyydyttämään perustarpeitaan etenkään luonnossa jalostuksen tuloksena. Esimerkiksi pitkä- ja tiheäkarvaiset kissarodut eivät luultavasti enää selviäisi hengissä luonnossa: runsas karva huopaantuu helposti sekä voi olla vettyneenä todella raskas ja aiheuttaa hypotermiaa. - - monille rotukissoille luonnossa vapaana kirmaaminen on suora kuolemantuomio. - - tällainen jalostaminen on eläinsuojelukysymys."

"Sisäkissojen ja ulkoilutettavien sisäkissojen hyvinvointi ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuudet paranisivat, jos pääasiallisesti sisällä asuvilla kissoilla olisi suurempi tila elää. Kaupungissa tämä tuo mukanaan kuitenkin omat haasteensa: tiheän asumisen ja suuren väkimäärän vuoksi asunnot ja tontit ovat pienempiä kuin esimerkiksi maaseudulla. Vaikka kissan omistajalla olisikin parveke tai takapiha ja halu laajentaa sisäkissan tai ulkoilutettavan sisäkissan reviiriä, lainsäädäntö ja taloyhtiö voivat kuitenkin estää esimerkiksi parvekkeen verkottamisen tai kissatarhan rakentamisen omalle takapihalle."

"Sisäkissoilla yksinomaan sisällä asumisesta johtuvat heikkoudet, kuten reviirin pienuus ja lajityypillisen käyttäytymisen tyydyttymättömyys, on kompensoitavissa muun muassa säännöllisellä ja valvotulla ulkoilulla, eli siirtymisellä sisäkissojen kategoriasta ulkoilutettavien sisäkissojen reviirille. - - kissa on peto, joka liikkuu laajalla alueella luontaisesti ja etsii itselleen saalista. Tämä ei ole olohuoneessa mahdollista."

"Ulkoilutettavilla sisäkissoilla heikkoustekijänä voi toimia myös viheralueiden yleinen vähäisyys, pirstoutuminen ja asteittainen katoaminen, mikä vaikeuttaa omistajan tarjoamaa valvottua ulkoilua luonnollisessa ympäristössä – omistajalla ei välttämättä ole enää luonnollista paikkaa ulkoiluttaa kissaa. - - Vilkkailla kaupunkialueilla kissan ulkoiluttaminen ei myöskään ole välttämättä mielekästä, sillä ulkoilutettava sisäkissa voi stressaantua liikenteestä eikä lajityypillinen käyttäytyminen välttämättä toteudu. Viheralueilla ulkoilutettava sisäkissa voi muun muassa tarkkailla ympäristöään ja eliökuntaa, kiivetä puihin sekä saalistaa hyönteisiä. Viheralueilla kissalle löytyy paljon enemmän luontaisia virikkeitä, joita kohtaan kissa osaa käyttäytyä lajityypillisesti."

"Kaupungissa asuvilla sisäkissoilla ja ulkoilutettavilla sisäkissoilla on myös omia elintasosairauksiaan, kuten ylipaino, nivelviat, diabetes ja mahdollisesti myös virtsakiteet. Ylipainoon voivat olla syynä muun muassa liikunnan puute, vääränlainen ravinto tai sterilointi. Luonnontilassa kissa pyydystäisi itse ravintonsa, jolloin kissa saa sekä liikuntaa että optimaalista ravintoa."

Mahdollisuudet

"Omistajan omaavien sisäkissojen ja ulkoilutettavien sisäkissojen kaupunkiin sijoittumisen tuomia mahdollisuuksia ovat muun muassa kaupungin tarjoamat palvelut ja harrastaminen. Kaupungit ovat palvelukeskuksia, jotka tarjoavat sisäkissoille ja ulkoilutettaville sisäkissoille sijainniltaan, määrältään ja laadultaan rikkaampia palveluita, joita ei välttämättä esimerkiksi Suomen maaseuduilla ole tarjolla. Tällaisia palveluita ovat muun muassa erilaiset eläinlääkäriasemat, eläintarvikeliikkeet ja eläinspesialistien tarjoamat palvelut."

"Myös yhteisöllinen kissojen kanssa harrastaminen esimerkiksi kissanäyttelyn ja agilityn muodossa on keskittynyt kaupunkeihin, koska ihmiset ovat keskittyneet kaupunkialueille. Esimerkiksi erilaisten kissanäyttelytapahtumien järjestäminen on viisainta kaupungissa, sillä kaupungit tarjoavat parhaimmat puitteet tällaisten tapahtumien järjestämiselle. Tällaiset yhteisölliset harrastusmahdollisuudet kaupungeissa antavat sisäkissoille ja ulkoilutettaville sisäkissoille mahdollisuuden päästä toteuttamaan muun muassa lajityypillistä liikunnan tarvettaan ja lajityypillistä käyttäytymistään muun muassa tapaamalla lajitovereitaan. Tällaiset kollektiiviset harrastukset yleensä myös lisäävät tiedonvälitystä ja valistusta erilaisten kissanomistajien välillä, jolloin kissanomistajat pystyvät tyydyttämään pääasiallisesti sisällä asustavien kissojensa perustarpeet paremmin."

Uhkat

"Sisällä asuvien kissojen uhkia ovat muun muassa elintasosairauksien lisääntyminen ja kehitys, lajityypillisen käyttäytymisen katoaminen, kielteinen kaupunkipolitiikka, vääränlainen jalostus sekä erilaiset asuintilassa sattuvat tapaturmat ja kissan karkaaminen ulos."

"Sisäkissojen ja ulkoilutettavien sisäkissojen tulevaisuuden uhkana on elintasosairauksien lisääntyminen ja kehitys, mikäli ihminen ei pysty tyydyttämään sisällä asuvien kissojen lajityypillisiä perustarpeita ja lajityypillistä käyttäytymistä paremmin/optimaalisemmin. Sama pätee lajityypillisen käyttäytymisen katoamiseen: tällainen käyttäytyminen ei katoa, jos ihminen antaa sen toteuttamiseen oikeanlaiset puitteet. Myös vääränlainen jalostaminen voi tulevaisuudessa uhata sisäkissojen ja ulkoilutettavien sisäkissojen hyvinvointia, perustarpeiden tyydyttymistä ja lajityypillisen käyttäytymisen toteutumista, jos jalostus estää fyysisesti kissaa toteuttamasta itseään. Kaupunkipolitiikan kehitys ja muutokset taas voivat estää omistajia mahdollistamasta kissojen perustarpeiden ja lajityypillisen käyttäytymisen tyydyttymistä: kaupunki voi tiukentaa säädöksiään kissatarhoista, parvekkeiden verkottamisesta ja kissojen elämisestä kaupunkiasunnoissa ylipäätään."

Tässä on nyt kerrottu tutkimukseni keskeisimmät tulokset! Olen jättänyt viitteet pois teksteistä, sillä en tiedä haluavatko haastatellut nimeään liitettäväksi tänne blogiin. Painotan kuitenkin, että koko tutkimusta ei olisi voinut toteuttaa ilman näiden haastateltujen antamaa panosta - suuri kiitos siitä. Suurin osa tiedosta on peräisin heiltä.

Kommentoikaa, argumentoikaa, kysykää! Kaikenlaiset huomiot tutkimukseen ja tuloksiin liittyen ovat tervetulleita!