Kävin tossa eilen nopeasti äidin luona ja päätin nyt esitellä teille Martan. Äidillä on siis kaksi kissaa, Helmi ja Martta. Helmin olenkin aikaisemmin esitellyt. Martta on ragdoll, jonka äiti hankki samoihin aikoihin kun mulle tuli Aliisa. Itse asiassa Martta on Aliisaa muistaakseni vain viikon vanhempi.
Kun Martta tuli äidin kotiin, Martta oli hieman arka, ei puhunut mitään eikä antanut silittää päätä. Joo, silleen toi arkuus voi tietyllä tavalla kuulua alkuun ja ragdollin luontoon (kun tulee perheeseen, missä jo ennestään kissa). En tiedä miten kasvatuskodissa on toimittu, mutta etenkin tuo paniikki päähän koskiessa oli mielestäni todella outoa. Martta on käynyt eläinlääkärissä ja steriloitukin jo, eikä mitään normaalista poikkeavaa ole löytynyt, mistä inho pään koskettelulle voisi johtua. Mutta onneksi äidin hellässä huomassa nyt vajaata vuotta myöhemmin Martta höpöttää ihan kivasti (vaikka ragdollit eivät vissiin ole kovin puheliaita), on rohkeampi ja antaa silittää päätä. Välillä Martta edelleen aristelee päähän koskettelua, mutta ei enää niin paljoa.
Martta ja Martan lempilelu. Ostin tuon tunneli-pallo härpäkkeen omille kissoille, mutta Martta rakastaa sitä niin paljon, että oli pakko jättää se äidille. Haha.
Silloin kun Hugo tuli meille niin sekään ei tykännyt päähän koskemisesta. Muutenkin se oli hieman arka muita ihmisiä kohtaan (ymmärrettävää) paitsi mua, mun syliin Hugo tuli omatoimisesti jo ensimmäisenä iltana. :) Mutta päähän en mäkään saanut aluksi koskea. Nykyään Hugo on jo tottunut päähän koskemiseen oikein hyvin.
VastaaPoistaAa okei, meillä ei oo koskaan ollu aikasemmin kissoilla vastaavaa 'pääherkkyyttä'. :D mutta kerta se on ensimmäinenki, tärkeintä et Martta on pikkuhiljaa adaptoitunu siihen pään kosketteluun. :) mietityttää vaan välillä et onko sillä joku syvempi merkitys kun kissa aristaa päätään. :D
PoistaNiin kyllä mäkin mietin että oisko se voinut johtua Hugon tapauksessa vaikkapa siitä että se tuli isosta kissalasta (ulkomailta), että oliko siellä sitten vähemmän käsitelty tai jotain vastaavaa.. Mutta onhan sekin mahdollista että jotkut kissat ei vaan tykkää jos niiden naamaa menee sörkkimään. Meidän Jade on taas sellainen ettei sen takatassuihin saa koskea, kun taas Hugo ei välitä ollenkaan tassuihin koskemisesta.
PoistaVoihan se olla myös, että päähän koskemisen aristaminen on luottamuskysymys. Eli jos kissa ei vaan ole vielä tarpeeksi luottavainen antaakseen ihmisen koskea päähänsä uuteen kotiin saapumisen jälkeen. Sitten kun kissa tutustuu tarpeeksi uusiin ihmisiin ja luottamus on rakentunut tarpeeksi vahvaksi niin kissa alkaa sallia päähänkin koskemisen. :)
Nii, varmaan noi kaikki on ihan mahdollisia syitä! :)
Poista